lentonenhenri

Lipeän (kaliumhydroksidi) reaktiot

  • Spirulina sietää erittäin hyvin ammoniakkia ja voit käyttää sen typen lähteenä
    Spirulina sietää erittäin hyvin ammoniakkia ja voit käyttää sen typen lähteenä

En näihin löytänyt vastauksia googlella, joten kokeillaan täällä.

Tehtäessä puun tuhkasta lipeää syntyy kaliumhydroksidia. Kun nesteeseen pumpataan hiilidioksidia, sen pitäisi muuntua kaliumkarbonaatiksi. Tällöin pH laskee käsittääkseni 1.5.

Kuinka hyvin hiilidioksidi sitoutuu nesteeseen verrattuna veteen? Lämpötilan vaikutus?

Entä kun kaliumhydroksidi altistetaan ammoniakkikaasulle? Entä kaliumkarbonaatti?

Jos joku osaa niin reaktioyhtälöt myös tervetulleita.

Aihe liittyy mikrolevän kasvatukseen uudella ympäristöystävällisellä tekniikalla, josta voi lukea lisää täältä (open source patentti).

Karjatalouden lietteestä perinteisellä ilmastuksella ammoniakki ja hiilidioksidi karkaavat ilmakehään.

Menetetään tärkeitä ravinteita levälle ja lisäksi ne ovat kasvihuonekaasuja.

https://spirulinasuomi.wordpress.com/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Nyt kannattaisi ensin selvittää lipeän kaava. Näyttää siltä, että se on kirjoittajalle epäselvä. Lipeä on nimittäin natriumin ei kaliumin yhdiste: NaOH.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Teollinen lipeä ei ole sama asia kuin tuhkasta tehty perinteinen lipeä.

Jännää että 2000-luvulla lipeän kemia on yhä mystistä.

Wikipediakaan ei auta asiassa.

Artikkelin on tynkä. Paljonko tuhkassa on mitäkin?

https://en.wikipedia.org/wiki/Wood_ash

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Peruskemiaa (lukiotaso) kannattaisi opiskella, koska kysymykset koskevat sitä.
Hiilidioksidi sitotuu täysin kaliumhydroksidiliuokseen, jos CO2-lisäys on moolimäärältään emästä vastaava. Jos lisäys on tupla, syntyy kaliumvetykarbonaattia, joka vielä pysyy kylmässä vedessä. Siitä ylimenevän hiilidioksidin voi arvioida kuplittuvan vain läpi liuoksesta.
Vahvempana emäksenä kaliumhydroksidi poistaa kaasumaisen ammoniakin vedestä, kun ollaan reippaasti emäksisellä puolella, kuten aloituksesta saa käsityksen. Jos taas kalilipeää on vain hippu, ei se isoa muutosta tee isoon ammoniakkimäärään.

Kun näyttäisi olevan kyse halusta saada karkaavat kaasut liuokseen, niin ammoniakkia ei saa liukenemaan reilusti emäksiseen vesiliuokseen eikä hiilidioksdia reilusti happamaan.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Mistä vety tulee, ilmeisesti vedestä joka hajoaa.

Mikä voima saa veden hajoamaan ja vedyn liittymään maliumkarbonaattiin?

Ylitsekupliva CO2 ei haittaa, koska seuraavaksi ilma menee leväaltaaseen johon taas osa hiilidioksidista sitoutuu.

Vasta tämän jälkeen happirikas ilma levältä palaa kompostiin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Näyttäisit olevan lähes täysin vailla oma-aloitteisuutta kemian suhteen. Tämäkin löytyy kemian kirjoista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bicarbonate
Lopetan kommentointini tähän.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen Vastaus kommenttiin #7

Nyt en ymmärrä, sinä itse aluksi puhuit kaliumvetykarbonaatista ja kysyin, että mistä se vety siihen tulee?

Et vastannut, eikä karbonaatti-artikkeli tarjoa siihen vastausta.

Kummallisia kommentteja, kun et voi selittää omaa asiaasi niin että muutkin voivat sen ymmärtää.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Käytetäänkö ammoniakkia todella kasvihuoneissa?

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Ei kasvhuoneissa, mutta suunnittelemissani levähuoneissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset